Yhdessä tulimme tulokseen, että hostelli on taloudellisesti meille sopivin vaihtoehto ja suurimmalle osalle porukasta se toisi myös niitä odotettuja uusia kokemuksia. Minä suurena hostellielämä-fanina menin tietysti heti kotiin päästyäni selailemaan Dublinin hostelleja ja taisi siinä heti muutama tunti vierähtää.
Arjen tiimellyksessä koko hostelliasia kuitenkin unohtui ennen kuin oli seuraavan kokouksemme aika ja juuri ennen kokusta käytinkin sitten muutaman tunnin lisää hostellien selailuun ja laadin jonkinlaisen plus-miinus-taulukon muiden nähtäväksi. Tiimimme muut jäsenet vahvistivat ajatukseni siitä millä perusteella me valitsisimme hostellin eli ensisijaiset kriteerit olisivat sijainti ja siistit kylpyhuoneet eikä olisi haitaksi jos aamiainen sisältyisi hintaan.
Tänään sitten vilkaisin viimeisen kerran parhaat vaihtoehtomme Hostelbookersilta ja varasin ne hostellit, jotka parhailta tuntuivat (kyllä, kaksi eri hostellia). Nyt voi enää vain toivoa parasta, sillä hostellia varatessa ei ikinä voi olla täysin varma siitä millaiseen paikkaan oikeasti päätyy. Ja koska hiljaisuus ei ollut tärkeimpiä kriteerejämme, täytyy muistaa ottaa korvatulpat mukaan, sillä taisi olla, että toinen hostelli sijaitsi yökerhon vieressä (korvatulppien tarve riippuu tietysti siitä, kuinka paljon toivoo nukkuvansa).
